keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Augmented Reality, lisätty todellisuus, ja sen tolkullinen soveltaminen teollisuudessa


Kehitys kehittyy ja välillä tuntuu, että uutta teknologiaa tungetaan markkinoille ilman mitään järjellisiä käyttötarkoituksia. Tekniikka menee edellä ja konseptointi ja sisällöntuotanto laahaavat perässä. Augmented Reality eli lisätty todellisuus uhkasi omassa mielessäni jäädä juuri tällaiseksi teknologiaksi. Teknologiaksi jolle ei ole keksitty mitään tolkullista sisältöä. Saatan olla väärässä.


Muistatteko QR-koodien alkutaipaleen? Minä muistan. Printtilehdessä oli QR-koodi, jonka lukemiseen piti ladata erillinen sovellus ja sitten QR-koodin avulla pääsi johonkin “lisäarvosisältöön”. Oikeasti urlinkin olisi kirjoittanut nopeammin.

Näitä sovelluksia ei sittemmin ole kauheasti näkynyt. Sen sijaan lentoyhtiöiden mobiilisovelluksissa QR-koodi avaa portit turvatarkastukseen ja loungeen ilman, että pitää olla kontaktissa yhdenkään ihmisen kanssa. Suosittelen myös ottamaan käyttöön Whatsappin webbiversion (https://web.whatsapp.com). Käyttöönotto on tehty todella käteväksi nimenomaan QR-koodin avulla.

Augmented Reality elikkäs lisätty todellisuus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lisätty_todellisuus) on ollut minun mielessäni pitkään juurikin teknologia, jolle ei ole keksitty mitään tolkullista sisältöä. Hesari testaili lisättyä todellisuutta tarjoamalla jotain lisäarvosisältöjä erikseen ladattavan sovelluksen avulla, mutta en saanut sitä koskaan toimimaan. Kerran minulle esiteltiin ylpeänä printtiesitettä, jota piti osoittaa tabletilla, jonka jälkeen esitteen pinnalle ilmestyi nosturi, joka kulki eestaas. Mutta, jostainhan pitää lähteä liikkeelle.

Web Summit 2015 -tapahtumassa törmäsin vihdoinkin ns. tolkulliseen lisätyn todellisuuden soveltamiseen. Gaia Dempsey DAQRI nimisestä yrityksestä esitteli vakuuttavia esimerkkejä teollisuudesta ja korosti, että lisätyn todellisuuden käyttöönotto on työelämässä huomattavasti helpompaa kuin kuluttajamarkkinoilla. Yksi DAQRI:n tuotteista on älykypärä. Teollisuuden työmailla käytetään joka tapauksessa kypärää, joten miksipä ei sitten älykypärää. Sen sijaan kuluttajille suunnatut Google-lasit eivät olleet varsinaisesti mikään hittituote.

Gaia Dempsey aloitti kertomalla, miten heidän älykypäränsä voi korvata jopa 15 000 dollarin arvoiset työkalut. Kypärä tuskin on ihan halpa eikä työkalujen korvaamisella varsinaisesti voi perustella hankintaa, mutta kun puhutaan tehostamisesta ja virheiden vähentämisestä, päästään ROI-laskelmissa ihan erilaisiin lukemiin.

Korvattavista työkaluista voisi ottaa esimerkiksi niinkin perustyökalun kuin mitan. Mittaaminen on tarkkuutta vaativaa työtä. Älykypärä voi hoitaa mittaamiseen sekä mittojen toimittamisen eteenpäin seuraavaan sovellukseen. Elikkäs aika monta steppiä vähemmän työtä ja virhemarginaalikin olematon.





Toinen loistava esimerkki lisätyn todellisuuden tolkullisesta käytöstä liittyy käyttöohjeisiin. Ohjeistukset ja manuaalit voi tuoda itse tilanteeseen siten, että ohjeet heijastuvat esimerkiksi koottavan tai korjattavan esineen päälle. Ohjeita ei siis tarvitse kuikuilla erillisestä manuskasta. Gaia Dempseyn esimerkissä (kuva alla) virheet olivat vähentyneet ensin 94% ja kokeen uusimisen jälkeen 100%.



Esimerkin jälkeen Gaia Dempsey heittikin esille kysymyksen, että entäs jos lisätyn todellisuuden avulla kuka tahansa pystyisi tekemään mitä tahansa työtä. Erittäin mielenkiintoinen ajatus. Ajatella, lisätyn todellisuuden avulla minäkin voisin oppia vaikka neulomaan? Hyviä kuluttajasovelluksia siis odotellessa.





Lisää Gaia Dempseyn ajatuksia löytyy muun muassa YouTubessa. Gaia Dempsey: How augmented reality will change the way we work




Augmented Reality -terveiset Web Summitin jälkeisistä pohdinnoistaan tarjosi senior konsultti Tuija Riekkinen. Kirjoittaja Tuija Riekkinen on digitaalisuuden työmuurahainen. Mistä hän puhuu, sitä hän myös osaa tehdä. Hänellä on osaamista ja kokemusta digitaalisuuden koko ketjusta: strategiasta, digitaalisten palvelujen konseptoinnista, sisältöstrategiasta, palvelujen toiminnallisista määrittelystä, sisältöhallinnan mallintamisesta sekä itse teknisen toteutuksen johtamisesta. Parhaimmillaan hän on roolissa, joka yhdistää liiketoiminnan ja IT-maailman.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti